Taustaa - Tarinoita ja elämää rintasyövän kanssa
11
page-template-default,page,page-id-11,page-parent,ajax_updown_fade,page_not_loaded,,qode_grid_1300,qode-theme-ver-9.2,wpb-js-composer js-comp-ver-4.11.2.1,vc_responsive

Esipuhe

 

Sairauden tullessa pysyväksi osaksi elämää on edessä valintojen aika, vaikkei siihen tuntuisi voimia olevankaan. Tulevaisuutta on pakko katsoa uudelta kantilta, uusin rajoituksin, mutta myös uusin mahdollisuuksin. Miten pääsee eteenpäin, riippuu omasta tavasta ajatella, toimia ja ottaa vastaan haasteet. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan naisen on opeteltava elämään kumppanuutta sairauden kanssa. Hän yksin voi tehdä valinnan, miten suhtautuu uuteen ja pelottavaan elämäntilanteeseen.

 

Alussa elämän rajallisuudesta tulee todellisuutta ja mielen saattaa vallata toivottomuus. Aika antaa tilaa toiveikkuuden kasvulle ja kyvylle katsoa pidemmällekin tulevaisuuteen: sairauden rinnalle kasvaa elämää.

 

Elämänlaadun ylläpitämiseen ja selviytymiseen on olemassa voimavaroja, kunhan ne vain kykenee tai haluaa ottaa käyttöön. Omaa jaksamista voi edistää monin tavoin, vaikka olemalla terveesti itsekäs. On oikeus ajatella omaa itseään enemmän kuin ennen ja miettiä, mitä minä haluan, ja mitkä ovat omat selviytymiskeinoni. Läheiset, ystävät ja vertaiset ovat verkosto, joka kannattelee, mutta näissä suhteissa tarvitaan avoimuutta, rehellisyyttä ja kunnioitusta. Voimia vieviä ihmissuhteita kannattaa välttää.

 

Arki kulkee sairauden kumppanina ylä- ja alamäkiä välillä valossa, välillä varjossa. Toiveikkuus ja toivottomuus vaihtelevat. Jokainen päivä opettaa uusia asioita ja tuo mukanaan uusia keinoja kulkea eteenpäin. Siihen tottuu, että sairaus määrittää sekä omaa että läheisten elämää. Sinunkaupat sairauden kanssa tulee tehtyä melko alussa.

 

Joskus jaksaa tehdä enemmän, joskus vähemmän. Tärkeää on, että elää omien voimavarojensa mukaan, eikä odota itseltään liikaa. Vähän on usein paljon.

 

Kädessäsi on pieni elämänlaadun kirjanen, josta saat vinkkejä elämänlaadun ylläpitämiseen sairaudesta huolimatta. Toivon, että kirjasta on hyötyä ja että se kulkee mukana – rinnalla.

esipuhe

Leena Rosenberg-Ryhänen
toiminnanjohtaja
Suomen Syöpäpotilaat ry