Minä ja rintasyöpä työpaikalla - Tarinoita ja elämää rintasyövän kanssa
170
post-template-default,single,single-post,postid-170,single-format-standard,ajax_updown_fade,page_not_loaded,,qode_grid_1300,qode-theme-ver-9.2,wpb-js-composer js-comp-ver-4.11.2.1,vc_responsive

Minä ja rintasyöpä työpaikalla

Sairauden vaikutus työkykyyn on yksilöllinen. Joidenkin vireystaso ja työkyky säilyvät. Toisilla sairastuminen vie voimia ja hankaloittaa työssäkäyntiä tai jopa estää sen.

Rintasyövän hoidot aiheuttavat työssä käyville yleensä ainakin tilapäisen sairausloman. Ne voivat vaatia pidempiäkin poissaoloja tai työn osa-aikaistamista.

Hoitojen aiheuttama psyykkinen kuormitus ja väsymys vaikuttavat nekin työkykyyn. Keho saattaa palautua hoidoista nopeammin kuin mieli.

Työjärjestelyt puheeksi

Niin sairausloma kuin työhön palaamisen järjestäminen kannattaa ottaa työnantajan kanssa puheeksi varhaisessa vaiheessa. Keskustelun voi avata lähimmän esimiehen ja työterveyshuollon kanssa.

Usein työtä on mahdollista keventää. Työtehtävien sisältöä voidaan ehkä muuttaa vähemmän aikataulusidonnaiseksi tai sopia työn osa-aikaisuudesta tai etätyöpäivistä.

Sopiva työmäärä ja työtehtävät löytyvät parhaiten yhteisissä keskusteluissa. Parhaimmillaan kevennyksillä voidaan ehkäistä sairauslomakierre tai sairauseläkkeelle jääminen.

Työterveyshuolto tukena

Työterveyshuolto vastaa yleensä työkyvyn arvioimisesta ja työhön paluuta tukevista toimista. Työnantaja voi järjestää työpaikalle myös työtä helpottavia ergonomisia ratkaisuja, joissa voi konsultoida työterveyshuoltoa.

Jotta päivittäinen terveydenhoito sujuisi helpommin, voi työterveyshuoltoon olla hyödyllistä toimittaa taustatietoa syöpäsairaudesta ja hoidoista.

Sairastuneen yksityisyydensuoja

Työntekijän sairautta, terveydentilaa ja hoitoja koskevia asioita saavat työpaikalla käsitellä vain ennakkoon nimetyt henkilöt, jotka tekevät tai valmistelevat työntekijää koskevia päätöksiä.

Työnantaja ja esimies saavat käsitellä sairaustietoja, jos kyse on esimerkiksi palkanmaksusta tai työkyvyn arvioinnista. Heitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Terveydentilaa koskevat tiedot tulee säilyttää erillään muista työnantajan keräämistä henkilötiedoista.

Selvitä työjärjestelyjä:

  • Ota työnantajan kanssa puheeksi sairausloma, varamiesjärjestelyt ja työhön palaamisen järjestäminen.
  • Kerro, millaista yhteydenpitoa toivot hoitojen aikana: Kuinka usein ja mitä kautta voi ottaa yhteyttä? Haluatko puhua työasioista vai toivotko tsemppausta?
  • Osa-aikainen sairausloma tai osa-aikainen työ voi sopia hoitojen jälkeen.
  • Selvitä mahdollisuus kevennettyihin työtehtäviin tai etätyöhön.
  • Ota tarvittaessa yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun tai luottamusmieheen.


Vastapainoa työlle:

  • Varaa hoitojen ja työn lomaan aikaa, jolloin ehdit käsitellä asioita itseksesi.
  • Rentoudu vapaa-ajalla mieluisalla tavalla: lukemalla, liikkumalla, kirjoittamalla, maalaamalla tai vain olemalla.
  • Pidä itsestäsi huolta hoitojen aikana ja jos mahdollista, suunnittele kuntouttamista ennakkoon.
  • Muista ystävien, perheen ja työkaverien laaja tukiverkko.


Onko minulla varaa sairastaa?

Suomessa sairastuneen taloutta on turvattu erilaisilla tukijärjestelmillä. Voit saada sairausajalta palkkaa, sairausvakuutuskorvausta tai esimerkiksi kuntoutusta työhön paluuseen. Eri viranomaiset tarjoavat apuaan hakemusten täytössä.

Palkka sairausajalla

Jos sairaus estää työskentelyn, työntekijällä on oikeus täyteen sairausajan palkkaan sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun asti, kuitenkin enintään sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan saakka.

Alle kuukauden työsuhteissa työntekijä on oikeutettu 50 prosenttiin sairausajan palkastaan. Työehtosopimuksissa on saatettu sopia myös näitä pitemmistä korvausajoista.

Sairauskuluja korvataan

Kansaneläkelaitoksen eli Kelan sairausvakuutuksen piiriin kuuluvat voivat hakea sairausvakuutuskorvausta Suomessa sairauden vuoksi syntyneistä tarpeellisista kuluista.

Korvausta voi hakua muun muassa yksityislääkärin palkkiosta ja yksityislääkärin määräämistä tutkimus- ja hoitokuluista, lääkekuluista ja matkakuluista. Kela korvaa kuluista määrätyn osan, ja loppuosa jää hakijan maksettavaksi. Kannattaa muistaa, että omavastuuosuuden alle jäävät summatkin kerryttävät korvaukseen oikeuttavaa kokonaissummaa.

Sairauskuluista voi hakea korvausta myös omasta vakuutusyhtiöstä sen jälkeen, kun Kela on antanut postitse päätöksensä maksamastaan korvauksesta.

Päivärahaa sairausajalta

Sairausajan ansionmenetyksen korvaa päiväraha, jonka Kela voi myöntää enintään 60 päiväksi. Kun päivärahapäiviä kertyy yli 60 päivän ajan, on suunniteltava kuntoutus, jolla voidaan helpottaa sairauslomalla olleen työntekijän työhön paluuta.

Kuntoutus ja kuntoutusraha

Kuntoutuksella pyritään ylläpitämään tai parantamaan sairastuneen henkilön työ- tai toimintakykyä tai kohentamaan elämänlaatua. Se voi tarkoittaa fyysistä kuntoutusta tai työ- ja koulutuskokeiluja, ammatillista koulutusta tai työhön valmennusta.

Kuntoutustarpeen arvioi henkilö itse, hoitava lääkäri tai työpaikan työterveyshuolto. Myös Kelan toimisto voi ehdottaa kuntoutustarpeen selvittämistä. Suunnittelussa ovat mukana sairastunut ja kuntoutuksen asiantuntijat.

Kelasta voi saada kuntoutusrahaa, kun kuntoutus pyrkii kuntoutujan työelämässä pysymiseen, sinne palaamiseen tai tuloon. Kelan tai muun kuntoutuksen järjestäjän kuntoutuspäätöksen kustannuksista voi saada suomalainen 16–67-vuotias henkilö, jonka kohdalla sairaus estää työn tekemisen.

Omavastuuaika on kuntoutuksen ensimmäiset kymmenen päivää, minkä jälkeen kuntoutusrahaa maksetaan yleensä kuntoutukseen osallistumisen aikana arkipäiviltä eli enintään kuutena päivänä viikossa. Kuntoutusraha on verollista tuloa.

Kuntoutusrahan päätyttyä voidaan maksaa kuntoutusavustusta, jonka tarve ja määrä harkitaan yksilöllisesti. Työttömyyspäiväraha ja työmarkkinatuki epäävät oikeuden kuntoutusavustukseen. Avustuksen enimmäismäärä on hakijalle lasketun kuuden kuukauden kuntoutusrahan määrä.

Oikeuttaako sairaus vammaistukeen?

Vammaistuki on tarkoitettu korvaukseksi, kun sairaus aiheuttaa haittaa, avuntarvetta, palvelusten tarvetta ja erityiskustannuksia. Tukea voivat hakea 16–64-vuotiaat ja Kela voi myöntää sitä takautuvasti puolen vuoden ajalta.

Työkyvyttömyyseläkkeelle?

Mikäli sairaus ja työkyvyttömyys kestävät yli vuoden, voi hakea työeläkettä. Täysimääräistä työkyvyttömyyseläkettä maksetaan yleensä sitten, kun päivärahaa on maksettu 300 päivältä.

Täyttä työkyvyttömyyseläkettä ja osatyökyvyttömyyseläkettä voi hakea suoraankin ilman Kelan sairauspäivärahajaksoa, mutta tällöin ei saa hakea päivääkään sairauspäivärahaa. Joskus työkyvyttömyyseläke on parempi tasoltaan kuin sairauspäiväraha.

Osatyökyvyttömyyseläke voi mahdollistaa työhön paluun osittain, mutta sairauspäivärahan aikana ei saa olla ansioita. Kelan osasairauspäivärahaa voi saada korkeintaan 76 päivän ajalta.

Työeläkehakemus kannattaa laittaa vireille aikaisin, sillä päätös voi viedä aikaa. Myös kieltävään päätöksen varalta kannattaa pohtia erilaisia vaihtoehtoja.

Takaisin, mutta uuteen työhön

Joskus sairastuminen on alku uudelle työelämässä. Ammatin vaihto voi tulla ajankohtaiseksi, jos työ on fyysisesti tai psyykkisesti kuormittavaa. Sairastuminen on voinut myös muuttaa ajatuksia ja arvostuksia työelämän suhteen.

Tukea työelämävalmennukseen ja uudelleenkoulutukseen saa Kelasta ja muilta kuntoutuksia järjestäviltä tahoilta.

Et ole velvoitettu ilmoittamaan sairaudestasi hakiessasi uutta työpaikkaa. Jos hoidot jatkuvat, niistä kannattaa kertoa palkkaavalle henkilölle työnhakutilanteessa, jolloin työtä voidaan räätälöidä hoitojen mukaan.

Lisätietoa ja apua hakemusten täyttöön:

  • Korvaukset, kuntoutus: Kelan toimistot, työpaikkakassat, kela.fi
  • Eläke: Eläketurvakeskus (ETK), työeläkelaitos, Valtiokonttori, Kuntien eläkevakuutus ja vakuutusyhtiöiden palvelupisteistä, Kelan toimistoista.
  • Työeläkepalvelu: tyoelake.fi
  • Maatalousyrittäjien eläkkeistä tietoa: Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela, mela.fi.